Katlahus

Mountaintamman käyttö jalostuksessa ei ollut käynyt pienessä mielessäkään, koska mihinpä minä semmoista näiden isojen ponien kanssa. Olin kuitenkin hurmaantunut erään naisen vinhalaisesta tammasta, jota hän tarjosi jalostukseen rotupalstalla, kun kerta ei kasvattajakaan sanojensa mukaan ollut, mutta käyttämättä jättäminen olisi ollut suoranainen synti ihanan kimon kohdalla. Niinpä niin, soittelin sitten rohkeasti naiselle asian tiimoilta, ja ehdottelin varovasti liisauksesta otettua varsaa, joka onnekseni hyväksyttiin sen siliän tien. Sovitusti lähdin etsimään oria yhdistelmää ajatellen, ja löydettyäni ihastuttavan Brobyn Briteistä asti, oli enää järjestelyistä kiinni saada yhdistelmä toteutumaan.

Onnekseni kumpikin ponien omistajista olivat varsin joustavia, ja tuskallisten kuukausien odottelujen jälkeen reissu nummimaisemiin tuotti tulosta, kun kantavuus varmistettiin. Siitä tovi eteenpäin sain hakea Mintun synnytyksen ajaksi meille aina vieroitukseen asti. Ja elokuun alussa, yökosteuden peittäessä niittyjä, maailman näki ensikertaa suuri tammavarsa.

​

Aanu on varsin nätti, mutta myös varsin nyrpeä ponitapaus, ihan emäänsä tulleena; nauttii enemmän omasta seurastaan. Emäänsä kuitenkin pehmeämpi ja joskus mielekkäämpi käsitellä, mutta pahasti kummankin vanhemman tavoin hyvin laiska ratsu.