Valokylän Talli

meriitit

Ruhtinas tuli minulle ihan tarkoituksella 2018 vuoden keväällä Tuiskulan myynneistä. Etsinnässä oli yleensäkin kenttäpainoittuneita suomenputteja, ja Tuiskulan myynti osui kuin tilauksesta kohdalle. Hevosista eniten kiinnostusta herätti Ruhtinas, hienosti jo kenttäpuolella kisannut rautias suomenhevosori, jota haaveilin myöhempää jalostuskäyttöäkin ajatellen. 

Sovin felissan kanssa parin viikon päähän testauspäivän, jolloin tekisin myös lopullisen päätökseni orin ostosta. Tuiskulassa odoteltiinkin jo varustusta vaille, ja leppoisa rautias teki minuun välittömästi vaikutuksen sen rauhallisella olemuksella. Kentällä pääsin lopulta itse asiaan ja Ruhtinaan selkään, ja jo alkuvaiheessa ostotarjous oli jo valmisteltu pään sisällä - Ruhtinas lähtisi ehdottomasti mukaan. felissan kanssa sovittiin vielä iltapäivän kuluessa paperihommat kuntoon ja kotiin palattiin Ruhtinasta rikkaampana.

​

Tätä nykyä Ruhtinas viettää ruunan päiviä lähinnä seuralaisen roolissa kevyesti viimeisiä kisojaan kentässä kisaten, vaikkakin leppoisa arki ei pojan kanssa ole muuttunut juuri mihinkään. Rautias on edelleen se sama loppasuinen, kuorsaava rehellinen suomalaismies joka Tuiskulasta orina tuotiinkin, vaikka orille tyypillinen terävyys nykyään puuttuukin.

​

Ruhtinas tarhailee ja seurustelee tätä nykyä lähinnä tammojen sekä orien parissa horjumattomana tukipilarina, sillä se on osoittautunut oikeaksi mallikansalaiseksi, mitä tulee laumakäyttäytymiseen. Moni arempi ja hermostuneempi hevonen tuntuukin kummasti pitävän ruunan tasapainoisesta, tilaa antavasta luonnosta, joten sterilisointia ei olla kyllä kaduttu yhtään. Rautias on opettanutkin monet nuoret orit käytöstavoille.

Ruhtinaksen kanssa arki pyörii oikeastaan aika helposti - ruunalla ei ole oikeastaan mitään omia kommervenkkejä tai irvistelynaiheita, seura kelpaa ja elämä on mutkatonta. Suomenpollen saa tarhasta ihan vislaamalla tulemaan luokse, narun päässä se löntystää sievästi vieressä maailmanmenosta piittaamatta ja hoitaakin hevosta saa mielin määrin. Ruuna on oikeastaan just semmoinen sopivan uninen aloittelijan hevonen, jonka kanssa on hyvä opetella suomenhevosten pariin.

​

Kentällä Ruhtinas on hieman hitaasti käynnistyvä, eikä omaa mitään nollasta sataan -moottoria, ja alussa varsinkin ruuna voi tuntua jäykähköltäkin alla. Kummasti se siitä kuitenkin vertyy kunhan lämmittelee kunnolla, ja unisuudestakin tulee ihan muisto vain, mikäli ratsastaja aktivoi Ruhtinasta eteenpäin. Mitenkään erityisen tapahtumarikas ratsastettava Ruhtinas ei millään muotoa ole, vaan aika automaattipilotti jo tässä vaiheessa, mutta rauhalliselle ja aloittelevalle ratsastajalle just se nappivalinta rohkaistusta hakemaan.

Yleisesti ottaen Ruhtinas on nöyrä, tekevä ja valpas ratsu, jolta sujuu ihan kaikki tavoitteellisesta ratsastelusta puskailuun. Hiekalla ruuna on mukavasti kuulolla. Kouluväännöissä rautias on oikein simppeli perustason suomenhevonen, jolta sujuu askellajit, vaihdokset sun muut opitun kaavan kautta aika vaivattomasti. Mitenkään erityisen herkkä Ruhtinas ei ole avuille enää tätä nykyä, mutta reagoi kuitenkin parhaansa mukaan reippaasti annettuihin ohjeisiin. Kauhean taitavakaan ei kouluratsastajan ruunan selässä tarvitse olla, sillä vuosien kokemus kyllä antaa anteeksi ihan aloittelijankin virheet ja rautias paikkailee itse tarvittaessa. Esteillä Ruhtinas on sopivasti reipas, hyppyvarma ja peloton hevonen, joka ylittää kevyesti metrikakskymppisenkin. Ratsastajan tehtäväksi jää lähinnä rytmitys ja mittailu siinä, missä ruuna hoitaa itse melkein kaiken muun. Maastossa rautias jatkaa samaa rataa kuin kentälläkin, se vastaa ratsastajansa apuihin ja tekee parhaansa mukaan, eikä sitä juuri pelottele mitkään puskakummitukset tai ohitse huristelevat autotkaan. Siitä saa ihan vauhdikkaan menopelin maastoesteille kisavuosien kokemuksella että rauhallisen sunnuntaiköröttelijän, ihan riippuen millä asenteella ratsastaja sitä ratsasteleekaan.

© VRL-14618

Sukujuuret