Playground Ponies

Sitä sanotaan, että hevonen (tai tässä tapauksessa poni) pitää nimetä sellaisella nimellä, millaisen siitä tahtoo tulevan. Ilmeisesti kasvattajalla tälle sanonnalle viitattiin patakintaalla, ja Mambasta nimettiin, no, Mamba. Ja mitäpä muutakaan voi odottaa tammalta, jonka nimi viittaa myrkylliseen lieroon, kuin hapanta naamaa ja nopeaa poistumista paikalta tilanteessa kuin tilanteessa?

​

Mamba on siis ihan nimensä ansainnut; ei se nyt ihan myrkkyä sentään purukalustostaan tuota, mutta nopealiikkeinen ja vähäeleinen poniotus suorastaan väijyy tilaisuutta iskeä hampaansa hoitajarukan käsivarteen tai mahdollisuuttaan sännätä hippulat vinkuen villiin vapauteen taluttajaltaan. Tamma on siis ehdottomasti niitä tapauksia, jonka jokaista liikettä seurataan haukansilmin. Ponia ei ohjeisteta edes hoitamaan irti, vaan suht lyhyellä ketjulla, jolloin se ei oikeastaan pääse kurkottelemaan pahaa-aavistamattoman puuhailijan puoleen. Mambaa ei juuri moni sen puruinnosta johtuen suostu edes laittamaan, mutta mikäli se ei pelota ja pihisevää lieroa on valmis tarvittaessa tiukasti komentamaankin (ja pitelemään), niin ei tammassa muuta moitittavaa hoitotilanteissa ole; se ei luonnollisesti juuri piittaa puunailun päälle, mutta sietää sitä kyllä, ja on se asettunut narun päähänkin suht kiltisti.

​

Mamban luonne ei tosiaan ole se herttaisin, tai edes välillä siedettävin, mutta kyllä se nätti ja osaava tekijä on kärryjen kanssa. Vaikka Mamba ei erityisemmin ole vieläkään työskennellessä se yhteistyöhaluisin tapaus ja varsinkin verryttelyssä se haroo vastaan kaikessa - käsket vasemmalle, hän menee peruuttaen oikealle -, niin saa tästäkin pienen sitkeän väsytyksen kautta eteenpäinpyrkivän ja näppärän ajokin. Tamma on erittäin herkkä sekä ketterä, sillä on aivan upea ravi rotunsa edustajaksi ja voimaahan tässä on kuin pienessä kylässä siinä missä kestävyyttäkin; oiva valinta osaavalle ajurille vaikka maastovaellukselle, varsinkin jos kaipaa suht reipastakin kyytiä. Eli paljon hyviä ajoponin ominaisuuksia.