Isä Talventaittaja on upea vaaleanrautias liinaharjainen suomenhevosjuoksija 157cm mitoissa. Tahvoksi kutsuttu ori kantakirjattiin II-palkinnolla, eikä syyttä suotta - sopusuhtainen, kaunista juoksijatyyppiä edustava, lihaksikas ja ryhdikäs rautias on vaikuttava ilmestys. Erityisesti sen valpas, orimainen mutta nöyrä temperamentti on kehuttu, ja liikkeissä ori pakkaa tahdikkaat, korkeat askeleet ja erityisen korean ravin, jota passaa esitellä. Tahvo asuu edelleen kasvattajallaan ravurin hommissa, ja 12-vuotiaan liinaharjan statistiikka on vaikuttava; 56: 8-12-14-6. Ennätyksekseen ori on juossut 01.22,3a, ja siltä löytyy muutama arvokisasijoituskin. Voittosumma lienee lähempänä 120 000v€. Kotioloissa Tahvon väitetään olevan edelleen energinen, pirteä hevonen, joka keikailee tammoille oikein miellellään ja nauttii huomiosta sekä harjoittelee mielellään. Oria on toistaiseksi tarjottu jalostukseen viisi kautta, ja niistä kausista on syntynyt 25 varsaa, 18 oria ja 7 tammaa. 

Isänisä Talventakoja on sekin upea punarautias KTK-II palkittu juoksija, jolta säkäkorkeutta löytyy 158cm edestä. Taneliksi ristitty ori on rakenteeltaan korrekti, juoksijatyyppiä hyvin edustava kevyt suomenhevonen. Ryhdikäs ori on usean jälkeläisensä tavoin valpas, huomionhakuinen mutta nöyrä, ja sen kaunis, matkaavoittava ravi on ollutkin yksi sen suosituimmista käyttösyistä. Raviurallaan Taneli kisasi 12 aktiivista vuotta, keräten kokoon statistiikan 68: 10-9-11-14 ja ennätyksen 01.24,1a. Punarautiaan voittosumma on suunnilleen 128 000v€ tienoilla. Siitosoriaikanaan suomenhevonen jätti 38 varsaa, 27 oria ja 11 tammaa. Nykyään Taneli laiduntaa ansaitulla eläkkeellä omistajansa luona 25-vuoden iässä.

Isänemä Joulunkello oli siro mutta pyöreärunkoinen, liinaharjainen vaaleanrautias 154cm korkeuksissa. Vaikka enemmän ratsutyyppinen juoksija olikin, pääsi tamma kantakirjaan III-palkinnolla, ja sen vahva luusto, hyvä lihaskunto ja kaunis rodunomainen läsipää saivatkin erityisesti kehuja arvostelussa. Liikkeiltään tammaa kehuttiin sen kauniin, reippaan käynnin osalta, vaikka ravi jäikin vähän tahdittomaksi ja takovaksi. Juoksijana Keiju ei ollut kummoinen - toki sillä oli mainittava isälinja taustalla - ja sen ura loppuikin jo 11 vuoden iässä loppustatistiikalla 37: 2-6-4-6, ennätyksellä 01.28,3a ja voittosummalla 12 000v€. Rautias jätettiin tämän jälkeen siitostammaksi, ja tämä sopikin lempeäluontoiselle loppasuulle paremmin. Keiju ehti saada seitsemän varsaa, joista viisi oli oreja, kaksi tammoja. Kaikille se jätti kauniin vaalean värinsä ohella myös miellyttämishalunsa. Tamman elämä tuli päätökseen 24-vuotiaana kesäyön tuulissa levollisesti nukahtaen ilmeisesti sydänkohtaukseen.

Emä Pihlajamaan Lumi on kevyt ratsulinjainen rautias, jolta säkäkorkeus on mitattu 153cm mittoihin. Pirteä, utelias Lumi vietiin kantakirjaan 6-vuotiaana ja se palkittiin lopulta ratsuna III-palkinnolla. Rautias on hieman pitkärunkoinen, siroluinen tamma, joka kuitenkin omaa yleisesti rodunomaisen siluetin ja rakenteen, kauniin ja temmokkaan ravin ja pyöreän, pehmeän laukan. Temperamentiltaan Lumi on utelias ja hellittelevä herkkuperse, joten se soveltuu myös lasten käyttöön. Tamma starttasi muutaman kerran raveissa, mutta jätettiin jo ennen kymmenen startin täytyttyä ratsukoulutukseen tuloksettoman juoksemisen perusteella, vaikka upean ravisuvun omaakin. Ratsuna Lumi kisaa tätä nykyä Helppo B-luokissa ja esteillä 60cm, ja onkin menestynyt mainittavasti nuoren junioriratsastajan alla. Rautias on astutettu kahdesti, ja se on jättänyt lempeäluontoiset orit jatkamaan sukuaan. Ratsastuskouluhevosena ja oloneuvoksena herkkuja mussuttava suomenhevonen nauttii elämästään lasten paijattavana.

Emänisä Kahakka-Passi oli komea tummanrautias suomenhevosjuoksija. Pahaksi nimetty ori mitattiin 155cm korkeaksi kantakirjaustilaisuudessa, ja komean orin pisteet saivat sille I-palkinnon. Lihaksikas, ryhdikäs sekä vahvarakenteinen tumma Paha omasi komean juoksijan ravin, sekä korean, orimaisen luonteen, jota se jättikin orivarsoilleen. Yhdeksän vuotta kisannut tummanrautias lopetti uransa lopulta jalkojen alkaessa oikutella, ja lopussa orin statistiikka oli 54: 10-8-11-9, ennätys 01.23,7a, ja voittosumma 100 000v€ paremmalla puolella. Paha jäi täysipäiväisesti jalostukseen, ja kolmen vuoden aikana se siitti 23 varsaa, 12 oria ja 11 tammaa. Tumma suomenhevonen lopetettiin lopulta irtopalojen seurauksena vain 21-vuotiaana, ja se haudattiin omistajansa kotipihalle koivun juureen.

Emänemä Pihlajamaan Joulumarja syntyi joulukuussa, ja siro ratsuhevonen kasvoikin seuraavat pari vuotta kasvattajallaan odotellessa, mitä vaaleanpunarautiaasta 150cm korkuisesta tammasta tulisi. Mariaksi kutsuttu suomenhevonen kuitenkin päätyi lopulta myyntiin, ja lempeä, hellä tamma lähti harrastehevoseksi kolmelle tyttärelle, jotka hellivätkin tammaa läpi sen elämän. Kantakirjaan Mariaa ei koskaan viety, mutta rakenteeltaan se oli sopusuhtainen, hento hevonen, joka oli nöyrä, mutta laiskahko tekemään. Liikkeillään Maria ei sen suuremmin loistanut eikä niistä hirveästi tiedetäkkään. Tamma ratsukoulutettiin valmentajan avulla ja vaikka puskissa hevonen sitten elikin, nähtiin se muutamissa tallikisoissa Helppo B-tasolla ja 60cm esteillä. Maria astutettiin kasvattajan liisatessa vaaleanpunarautiasta tammavarsan verran. Suomenhevonen menehtyi lopulta talvella 27-vuotiaana ähkyyn. 

© VRL-14618, kopioitavissa jälkeläisten sivuille copyja vastaan